Vilkkainta hirvien liikkumisaikaa ovat syys- ja lokakuu sekä alkukesä. Hirvet liikkuvat aktiivisimmin hämärässä, varsinkin auringonlaskun ja -nousun aikaan. Vaarallisin hetki autoilijan ja tietysti hirvenkin kannalta ovat auringonlaskun jälkeiset 1-3 tuntia.

 

Syksyllä vilkkain tieliikenne ja hirvieläinten aktiivinen liikkuminen ajoittuvat samoihin tunteihin. Eläinten liikkumista lisäävät syksyinen lisääntymisaika, metsästyksen alkaminen sekä myöhemmin talvilaitumille siirtyminen.

Näin ennakoit ja estät hirvivahingot

• Ota hirvivaroitusmerkit tosissasi, sillä 300–600 kiloa painava eläin tekee törmäyksessä rumaa jälkeä. Hirvi on juuri sen korkuinen, että se osuu auton tuulilasiin ja katon reunaan. 
• Ajonopeuden alentaminen on tehokas keino estää onnettomuuksia ja vähentää niiden ikäviä seurauksia. Alle 80 km/h nopeuksissa onnistutaan yleensä välttämään henkilövahingot.
• Tarkkaile tienvarsia. Myös hirviaitojen aukko- ja päättymiskohtia, pensaikkoisia peltoaukeita, notkoja ja puronvarsia kannattaa erityisesti tarkkailla.
• Kannattaa miettiä, onko ajaminen riskiaikoina todella välttämätöntä. Liikkumistaan voi oikeasti turvata välttämällä ajoa vaarallisimpaan aikaan ja onnettomuusalttiiksi tiedetyillä tieosuuksilla.
• Vältä sumuvalojen tarpeetonta käyttöä, sillä huomio keskittyy helposti kirkkaaseen valoalueeseen auton edessä, kun katse pitäisi suunnata kauas eteen. On suositeltavaa käyttää mahdollisimman paljon kaukovaloja. 
• Tietä ylittävää hirveä ei pidä jäädä ihastelemaan, sillä sen perässä tulee usein yhtä isoja kavereita.  

Jos hirvivahinko sattuu kohdallesi

• Estä lisävahingot mm. varoittamalla muuta liikennettä.
• Auta loukkaantuneita ja kutsu apua paikalle. Vältä vakavasti loukkaantuneen turhaa liikuttelua.
• Ilmoita kolarista välittömästi poliisille.

Onnettomuuden jälkitoimista huolehtii aina poliisi. Kuolleen eläimen poiskuljetusta tai loukkaantuneen jäljitystä varten virkavalta ottaa yleensä yhteyttä paikallisiin metsästäjiin. 

Törmäykset peuroihin ja kauriisiin ovat lisääntyneet

Hirvionnettomuuksien määrä on saatu laskemaan jo lähes puoleen vuosituhannen vaihteen korkeista luvuista. Törmäykset peuroihin ja kauriisiin ovat sen sijaan huolestuttavasti lisääntyneet. Onnettomuuksien määrä on maamme lounaisosissa jo moninkertainen hirvionnettomuuksiin verrattuna. Seurauksiltaan lievempinä peurakolarit eivät ole kuitenkaan johtaneet vielä tehokkaaseen kannan säätelyyn kuten hirvien kohdalla on tapahtunut.

Varoitusmerkkien paikat tarkistettu Uudellamaalla

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin alueella tehdyn selvitystyön tuloksena hirvivaroitusmerkkien paikat on tarkistettu vuonna 2008.

Hirvivaroitusmerkkien määrää vähennettiin, mutta merkit sijoitettiin paikoille, jotka vastaavat paremmin hirvieläinonnettomuuksien tapahtumapaikkoja sekä paikkoja, jossa riski joutua hirvieläinonnettomuuteen on suuri. Ota hirvivaroitusmerkit tosissasi.  

Lähde: Tiehallinto

 

A-Vakuutuksen autovakuutukset korvaavat hirvivahinkoja

 

Super-, Iso- ja Osakaskon hirvivahinkovakuutus korvaa vahingon, joka on välittömästi aiheutunut yhteentörmäyksestä hirvieläimen kanssa. Hirvieläimen väistämisestä aiheutunutta vahinkoa ei korvata hirvivahinkovakuutuksesta. Jos ajoneuvolla on vaunuvahinkovakuutus, vahinko korvataan siitä.

 

Jos ajoneuvolla ei ole vapaaehtoista vakuutusta, voi yhteentörmäyksestä hirven tai peuran kanssa aiheutuneista vahingoista hakea korvausta Valtiokonttorilta 30.11.2009 saakka. Uuden 1.12.2009 voimaantulevan riistavahinkolain mukaan Valtiokonttori ei enää korvaa hirvieläinten liikenteelle aiheuttamia vahinkoja. Tällöin hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen varalle on suositeltavaa ottaa vapaaehtoinen vähintään Osakaskon mukainen turva.